Mussles in trouble - Simpukat liemessä

Moi talvisesta Lauttasaaresta!


Meillä on hyvän ystäväni kanssa usean vuoden traditio seurata gastronomista kalenteria ja maistella tuoreita ja raikkaita vuodenaikamakuja sen mukaisesti. Tällä hetkellähän se tarkoittaa juuri päättynyttä simpukkakautta. Täytyi siis pikaisesti saada maistaa herkullisia sinisimpukoita! Samanaikaisesti olen kädet silmien edessä seurannut rakkaan pankkini varmaa sivallusta, asuntolainalyhennystä pankkitililtäni. Olen useasti ihmetellyt, kuinka on mahdollista, että tuo koko palkan nielaiseva bittirypäleen aiheuttama ryöstö ei koskaan vahingossakaan unohdu? No joo. Itsellehän siinä säästetään! Tällä kertaa kuitenkin päätimme elää säästeliäästi ja Tehdä simpukoita Belgen simpukkaviikkojen sijaan itse Lauttasaaren keittiössä!


Simpukkaillan tarina lähti liikkeelle jo päivällä, kun ajoin duunista suoraan lempparipaikkaani Hakaniemen halliin.

Vanha kunnon Hagiksen halli

Hallissa suuntasin ensimmäisenä tietysti Lentävään Lehmään, jota hehkutin jo aikaisemmassakin blogikirjoituksessani. Tällä kertaa liikkeestä tarttui mukaani jälkkärijuustoiksi Mouhijärven pienjuustolan Väinöä, Hilmaa ja Kyyttö-Armasta. Lentävästä lehmästä suuntasin kohti kalatiskejä ja sieltä Reitin Kalaan. Sinisimpukat ovat useasti tarjolla jäämurskan päällä, puolen kilon pusseissa. Koska tällä kertaa syömässä oli kaksi isoa äijää, päätin investoida ja ostaa kilon simpukoita, joista kuitenkin osa on kuolleita ja joudutaan heittämään pois (ruokamyrkytysbakteerit alkavat välittömästi jyllätä näissä kavereissa). Loput raaka-aineet hain kotimatkalla hyvästä ja runsaasta, mutta ah, niin tylsästä Ruoholahden Sittarista. Siitä ei siis sen enempää...

Lentävä Lehmä

Reitin kala

Itse valmistusprosessi alkoi valmistamalla majoneesi. Tein majoneesia jostakin syystä vahingossa aivan liikaa, joten päätin tehdä sille kaveriksi myös Remoulade-kastiketta.


Majoneesi


2 luomukananmunaa
1tl sinappia
1/3 tl suolaa
1/4tl valkopippuria
1/2rkl viinietikkaa
1/2 sitruunan mehu
4dl öljyä

Erottele keltuaiset ja sekoita ne kulhossa. Lisää sinappi, mausteet, etikka ja sitruunamehu. Lisää öljy varovasti ja vähän kerrallaan ja kovaa sekoittaen.

Majoneesi

Remoulade


100 g kermaviiliä

1 dl majoneesia

1/2 dl maustekurkkukuutioita

1 rkl kapriksia

2 salottisipulia

1/2 porkkanaa

2 rkl persiljaa

1/2 tl sinappia

1/4 tl suolaa

mustapippuria

Hienonna sipuli mahdollisimman pieneksi. Raasta porkkana anopin isolla terällä. Silppua kaprikset. Sekoita ainekset yhteen. Anna maustua vähintään tunnin ajan ennen käyttöä.

Valmiit kastikkeet

Seuraavaksi, kaverini saavuttua paikalle, hän alkoi valmistaa simpukoiden keitinlientä. Otimme esille suurimman (jäänne keitrausajoilta...) kattilani, jonka pohjalle lisättiin rypsi- ja oliiviöljyn sekoitusta. 

Kastikepohjaa

Tällä seoksella mahdollistetaan paistaminen räiskymättä korkeassa lämpötilassa. Kattilan pohjalla kuullotettiin valkosipuli, salottisipulit ja lisättiin mukaan puolen sitruunan puristettu mehu. Seuraavaksi mukaan heitettiin vettä ja kuohukermaa. Lopuksi liemi aateloitiin valkoviinillä. Kun liemi alkoi kiehua, simpukat heitettiin mukaan. Ikävä loppu heille, mutta loppu koittaa kunnolla kiehuvassa liemessä välittömästi! Simpukoita keitettiin kannen alla ainoastaan noin kaksi minuuttia ja valmista tuli. Päälle hakattiin vielä tuoreita yrttejä antamaan makuja.

Simpukat valmiina lähtemään kattilaan

Simpukat

1kg tuoreita sinisimpukoita

3 salottisipulia

6 valkosipulinkynttä

2dl vettä

2dl kuohukermaa

4dl valkoviiniä

Persiljaa

Basilikaa

Keittämistä...

...ja valmista!

Itse keskityin simpukoiden keittämisen aikana perunoihin. Olin ostanut kaupasta suuria, puikulan muotoisia pestyjä perunoita, jotka pesin vielä huolellisesti uudestaan. Leikkasin perunat pitkittäin noin 5mm paksuisiksi slaisseiksi, jonka jälkeen puolitin vielä slicet pituussuunnassa. Näin lopputuloksena saatiin nättejä kuorellisia lankkuperunoita. Seuraavaksi hakkasin pieneksi persiljaa, basilikaa ja valkosipulia ja sekotin ne keskenään isossa rosterikulhossa. 

Frittaus

Frittaus kävi helposti: rypsiöljy kattilaan, mittari perään ja kuumennus 180 asteeseen. Kansi pitä ehdottomasti olla tässä hommassa vieressä, jos rasva lähtee flekkaamaan. Muuten käy kuten viime päivinä Tampereella! Nostelin perunoita kourallinen kerrallaan kattilaan ja pyörittelin välillä verkkokauhalla. Lankkujen noustessa pintaan ja ollessa kullanruskeita, nostin ne ylös. Perunat pyöräytettiin yrttiämpärissä ja laitettiin talouspaperilla vuoratulle vadille kuivumaan. Päälle voi pyöräyttää ihan snadisti suolaa myllystä.

Valmiit perunat

Ruokajuomia oli kolme, mutta arki-ilta rajoitti määrät pelkkään maiseluun. Valkkari, josta puolet siis hurahti simpukkaliemeen, oli Fairhills dry white. Tämä reilun kaupan viini oli kuiva ja hapokas ja erittän maukas. Viini viljellään Etelä-Afrikassa, Breedejoen alueela Länsi-Kapmaalla noin tunnin matkan päässä Kapkaupungista. Ilmasto siellä on välimerellinen, mitä Du Toiskloofin vuorijono viilentää. Maaperä on tulvamaata jokikivien päällä. Hyvä ja reilu viini, mitä voi suositella ja hinnaltaan sitä raaskii kaataa myös kattilaan! Oluita meillä oli kaksi maistiaispulloa, aikaisemmassa kirjoituksessani hehkuttama Prykmestar Savu ja Laitilan Kievari Kekri -olut. Molemmat oluet sopivat erittäin hyvin yhteen tämän melko tuhdin ruoan kanssa ja molempia voin helposti suositella tissuteltavaksi myös sellaisenaan. Pidä kiirettä Kekrin maistamisen kanssa, sillä se on poistumassa Alkon valikoimasta! 

Fairhills Fair trade

Kievari ja Savu

Jälkkäriksi olin jo valmiiksi asetellut suorakaiteen muotoisille lautasille huoneenlämpöön Hilmaa, Väinoä ja Kyyttö-Armasta. Juustot olivat sen verran vahvoja, että ne saivat olla huoneenlämmössä usean tunnin ennen tarjoilua. Juustojen seuraksi löysin tuurilla jääkaapistani viikunamarmeladia, jota lisäsin lautaselle teelusikallisen. Sopi muuten törkeen hyvin yhteen vahvojen juustojen kanssa. Hyvin sopi yhteen muuten myös viinikaapistani löytynyt espanjalainen Osbornen portviini....

Väinö, Hilma ja Kyttö-Armas

Juustot ja portviini valmiina tarjoiluun

Lopputuloksena voidaan todeta, että ilta oli todella miellyttävä ja sisälsi aivan upeita makuja! Kokeilkaa ihmeessä, jos kiinnostaa ja innostusta riittää! Kun laskimme yhteen simpukkaillan budjetin, selvisi, että homma tuli maksamaan noin 30% enemmän kuin siten, että olisimme menneet Belgeen. Hahaa, niinpä tietysti! Itse puuhailu oli kuitenkin hauskaa ja nautin erittäin paljon illasta ja sen tarjoamista makuelämyksistä! Seuraavat päivät menivätkin sitten yllättäen salaatin merkeissä...